Seitisunnuntai

Naukulassa Wilma ja Helmi viettävät säännöllisesti katkarapuperjantaita. Meillä sen sijaan on vakiintunut käytännöksi seitisunnuntai. Seiti mikrossa sulatettuna, eli raakana, maistuu meidän kissoille parhaiten. Mieluiten ilman mitään lisämausteita, kuten voita. Eli mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa!

Viime aikoina meillä on riittänyt huolia, hiekkahuolien lisäksi Euroshopper-seitikuutiot ovat kadonneet meidän kaupan pakastealtaasta! Siitäkin laitoin aiemmin palautetta kyseiseen markettiin ja lupasivat yrittää parhaansa jotta kissoillemme saataisiin taas herkkuaan, mutta ei ole sen koommin tuotetta näkynyt pakastealtaassa. Olemme jotuneet tyytymään Pirkan kahden kalan kuutioihin, joissa on seidin lisäksi lohikuutioita. Lohi ei tunnu maistuvan yhtä hyvin kissoille, mutta kelpaa silti.

Kissat vahtivat sulatusoperaatiota mikron luona tarkasti ja siihen kuluu aikaa teholaitteellamme melkein 10 minuuttia. Jos mikron piipatessa palvelusväkeä ei näy mailla halmeilla, alkaa armoton huuto. Valmista on!

Telttailua & Rentoilua

 

Tänä viikonloppuna täällä ei turhista stressata. Täällä vaan telttaillaan ja rentoillaan. Rentoa viikonloppua kaikille lukijoille!

Hiekkahuolia

Osiriksen ja Isiksen hiekkalaatikoissa käytetään paakkuuntuvaa, karkeaa hiekkaa.Useiden kokeilujen jälkeen meillä parhaaksi hiekaksi on valikoitunut M&M:n oma merkki Super Clean. Mikrohiekkoja välttelemme, koska talon ihmisväki ei "kestä" joka paikkaan kulkeutuvaa hienojakoista hiekkaa ja toisaalta kissaväelle tuntuu kelpaavan molemmat karkeuslaadut aivan yhtä hyvin.

Laitoin M&M:lle palautetta, sillä meillä on tämän kevään aikana ollut kaksi viallista, hajustettua säkkiä tätä vakiohiekkaa. Hiekassa on ollut vahva saippuan tuoksu, mitä kissat eivät (yllätys, yllätys) ole arvostaneet, varsinkaan Isis joka on herkempi kaikille hajuille. Oman työni kautta tiedän että vastaavat ongelmat ovat yleensä kohtalaisen helposti ratkaistavissa, joten laitoin asian eteenpäin. Vastauksessa todettiin maahantuojan ilmoittaneen, että oli saanut viallisen erän hiekkaa ja samalla kerrottiin että ko. hiekka katoaa valikoimista kokonaan. Syytä tähän ei ole ilmoitettu, ilmeisesti muut eivät ole samaa mieltä hiekan laadusta kanssamme. Meille tämä on takaisku, saamme taas aloittaa hiekkakokeilut uudelleen A:sta alkaen... Mikäli joku sattuu tietämään hyvän isorakeisen hiekan, saa suositella!

Hieman hiekka-aihetta vielä sivuten, käynnissä on parhaillaan kyselytutkimus, jolla selvitetään suomalaisten kissojen virtsaamiseen liittyviä oireita ja sairauksia sekä niihin liittyviä tekijöitä. Kyselyyn toivotaan vastauksia myös kissoilta, joilla ei tällaisia ongelmia ole ollut. Osiris ja Isis ovat jo molemmat osallistuneet kyselyyn, osallistu sinäkin ja auta tärkeässä asiassa!

Kyselyyn pääsee tästä.

Söpöilijä

Mustassa kissassa on sitä jotakin, mikä vetoaa ainakin minuun.

Ulkoilemassa

Vakikuvaajamme on viime aikoina ollut kovin laiska kissojen kuvauksen suhteen, kuten allekirjoittanutkin päivitysten suhteen. Kissojen kesäkauden pääharrastuksesta eli valjastelusta on tullut kuitenkin räpsäistyä muutamia kännykuvia, joten laitetaan ne tähän.

Ykköskohde on pihapiirissämme sijaitsevat kalliot, mistä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista tutkittavaa kissoille. Kun ollaan liikenteessä iltamyöhäisellä, niin myös Osiris uskaltautuu joskus omalta takapihalta kallioille.

Yhä ylös yrittää...

Isiksen rankka päivä

Tänään kävimme Isiksen kanssa eläinlääkärissä 2-vuotishuollossa. Meillä ei vielä käydä joukkotarkastuksissa, vaan molemmat kissat ovat käyneet erikseen koska rokotukset vanhenevat eri aikaan. Nyt kun Osiris ja Isis eivät enää käy näyttelyissä, olisi tietysti fiksuinta koittaa jaksottaa rokotukset ja terveystarkastukset samaan aikaan.

Matkustimme lähellä olevalle eläinlääkäriasemalle tällä kertaa bussilla. Kun otin Isiksen syliin ja se näki ovi avoinna olevan Sturdibagin, iski neidille paniikki. Kyseinen kantolaukku yhdistyy Isiksen mielessä näyttelyihin, sillä niihin on kyseisessä kassissa yleensä päädytty ja se ei tuntunut neidin mielestä hyvältä ajatukselta... Onneksi kuitenkin lopulta sain kissan kassiin pienen taistelun jälkeen. Osiris ja Isis matkustavat yleensä yhteisessä boksissa esimerkiksi mökkimatkoja ja silloin boksiin meneminenkään ei ole ollenkaan näin hankalaa. Kassiin päästyään, vai pitäisikö sanoa jouduttuaan, Isis on kuitenkin aina todella kiltisti, naukaisuakaan ei pääse olimme sitten autossa tai julkisissa kulkuvälineissä.

Terveystarkastus sujui hyvin, Isis antoi lääkärin tutkia itsensä kauniisti vaikka olikin aika peloissaan. Rokotuksestakaan ei tällä kertaa tullut kissalta kommentteja. Eläinlääkäri kehui Isiksen turkin kuntoa ja oli hämillään kuinka se on niin sutjakka, kun on kuulemma tottunut tapaamaan hieman tukevampia kastraatteja. Itse olen miettinyt onko Isis liiankin laiha, mutta oikein sopiva hän lääkärin mielestä oli. Painoa oli kolmisen kiloa. Muutenkin Isis on kaikin puolin terve, hammaskiveä on vähän kuten tiesinkin, mutta lääkärin mielestä ei vielä ole kiirettä hammashoidolle, seuraillaan tilannetta ja jos sitä ei tule kovin paljon lisää, arvioidaan uudestaan vuoden päästä tilannetta.

Lisäksi Isikseltä otettiin verinäyte. Pelkäsin tätä hieman etukäteen, Isis kun on aika sähäkkä eikä anna ihan noin vaan tehdä itselleen ikävältä tuntuvia asioita. Kun hoitaja koitti laittaa jalkaan tulevaa puristinta, pääsi Isikseltä muutama valittu sana ja hoitaja perääntyi tehtävästä ilman apuvälineitä. Ikävä kyllä Isikselle jouduttin pukemaan suojapuku sekä päähän myssy, mitkä estävät kissaa puremasta ja rimpuilemasta ja näiden avulla kaksi hoitajaa sai näytteen otettua ilman rauhoitusta.

Verinäyte lähti Hannes Lohen kissojen geenitutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on rakentaa suomalaisten rotukissojen dna-pankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Tarkoituksena on ollut lähettää näytteet jo aiemmin, mutta asia on unohtunut ja siirtynyt. Talvella osallistuin tilaisuuteen, missä muistin taas kuinka tärkeätä on että näytteitä lähetetään, jokainen näyte on tärkeä! Isiksen osalta asia on nyt kunnossa ja Osiriksen näyte lähtee projektille seuraavan lääkärikäynnin yhteydessä.

Edit. 14.5. Juttu palasikin näköjään Bloggerin ongelmien jälkeen takaisin, poistinpa huonon kuvan sittenkin tästä perästä... :)

Äitienpäivänä

Me ollaan huomattu, että palvelusväki täällä meillä on alkanut laiskottelemaan eikä ole viime aikoina raportoinut kuulumisiamme tarpeeksi usein blogiin. Jotakin ne touhuaa ja järjestelee, mutta eivät ole kertoneet meille että mitä. Ajateltiin sitten itse tulla tänne raportoimaan tekemisistämme.

Ei meille oikeastaan mitään ihmeellistä kuulu! Ulkoiltu ollaan aika paljon nyt keväisten ilmojen aikana. Me osataan aika hyvin huolehtia siitä, että päästään ulos tarpeeksi usein, varsinkin Osiris tietää mistä narusta vetää että saa edes toisen palvelijan liikkeelle. Jos me ulkoillaan vuorotellen, niin sisälle jäävä osapuoli yleensä huolestuu kamalasti ja naukuu ravaten ikkunalta toiselle. Ei me tykätä yhtään olla yksin ilman kaveria... Mutta oli meillä ihan asiaakin, tänään on nimittäin virallinen emojenpäivä!

Parhainta äitienpäivää Emma-emolleni ja Helmi-isoemolleni Turun seudulle! -Isis

Äitienpäiväonnittelut ihanalle Tinka-emolleni Helsinkiin! -Osiris